Karhunkierros

Oltiin tämän kuun alussa minilomalla Kuusamossa. Ajettiin lauantai-iltana Oulangan kansallispuiston leirintäalueelle ja oltiin teltassa yötä. Leirintäalue on suunnilleen puolessa välissä Karhunkierrosta ja suunnitelma oli kävellä siitä 32km alaspäin Juumaan ja olla yks yö teltassa matkan varrella.

Oli ihan mahtava reissu. Huikeita maisemia ja ihanan rentouttavaa ja raskasta vaeltamista, kaatosadetta ja hellettä. Mukavuudenhaluisina haluttiin tietty hemmotteluakin reissulle, joten vaelluksen jälkeen maistui kylpylä ja hotelliyö runsaalla hotelliaamiaisella <3

Suosittelen kyllä lähtemään Karhunkierrokselle, jos tekee mieli vaeltamaan. Pieni Karhunkierros on 12km ja siitä voi vaikka aloittaa, jos ei ole kokemusta. Pitemmälle Karhunkierrokselle (82km) tarvitaan jo vähän kokemusta ja kuntoakin. Jopa tuo meidän 32km pätkä oli todella rankka, vaikka ahekeria salilla käyjiä ollaankin! Maasto on vaikeakulkuista, ylämäkiä, alamäkiä, portaita, kuoppaista maata yms yms. Kannattaa siis varata hyvin aikaa, että ehtii pitää taukojakin ja turhaa tavaraa ei tosiaan kannata ottaa mukaan painoksi.

Urheilupäivä

Moon-heppa ja Julie 

Sillon, ku me oltiin täällä Sveitsissä 2001 niin oon tavannu Julien ekan kerran. Tosi huonot muistukuvat toki tapahtumista, mut ainut asia minkä muistan on se, et Julie on opettanu mulle ja Markukselle yhden kirosanan, scheisse. 

                    Mä en noista videoista oikein tiedä toimiiko ne ees kunnolla, mut anyway..

Aamulla tosiaan piti herätä taas jo puoli yhdeksän aikoihin, vaikka olis kyllä tehny mieli nukkua vaikka koko päivä. Onneks ulkona oli sentään lämmin ja aurinko paisto. Lähettiin äitin kans Ernetschwilliin, ja mä sain ratsastaa. Oli ihanaa!

Ratsastuksen jälkeen käveltiin Gommiswaldiin (noin 3km) ja käytiin syömässä. Sen jälkeen jaksoikin lähtee taas vaeltamaan Hübin kans.

Äitillä oli jotku Pekan vanhat kengät lainassa (myös sunnuntaina) ja tänään niistä molemmista kengistä lähti pohjat irti! Haha, ihme että niillä pääsi vielä alaskin tuolta vuorelta.

Tänään oli tosi lämmin päivä, joku +15 tais olla tuolla mistä lähdettiin kiipeen rinnettä ylös. Sit kaiken lisäksi toi rinne oli paaaaaljon jyrkempi mitä sunnuntaina Tanzbodenissa, vaikka matka oli lyhyempi, joten hengästyihän siinä. Ylhäällä oltiin n. 1300metrissä ja aika kauan sielä oltiinkin ja juotiin jotain ihme juomia. Aluks mä otin jonku kuuman juoman missä oli vettä, aprikoosia, kahvia ja jotain omenalikööriä yms, mut se ei ollu hyvää. Sit sain jotain omena-olut-siideriä, joka oli ihan ok ja sain jopa juotua sen pullollisen loppuun ilman, et kukaan autto mua.

Nyt mulla on naama vähän punainen ja sitä kuumottaa. Johtuu kuulemma siitä, ku on ollu niin paljon vuoristoilmoissa. Ja muutenkin sunnuntaina, ku oltiin vaeltaas niin aurinko paisto ja oli paljon lunta, joten se heijasti vähän enemmän sitä aurinkoa naamaan, ja tänäänki paisto aika paljon aurinko.

P.S mä rakastan sveitsinsaksaa. Se kuulostaa niin hyvältä.

Vaellusta

 basilikaa

Lähettiin päivällä sen äitin toisen kaverin, Pirjon ja sen miehen Hübin, kans vaeltamaan. Paikan nimi oli Tanzboden ja huipulla oltiin 1443 metrissä! Ja parasta oli, et siellä oli lunta!

Hübi päästeli meneen edellä ja mä perässä, sit vähän matkan päässä tuli Pirjo ja äiti. Noin tunti meni, ku kiivettiin ylös. Tosi jyrkkä nousu oli, ja ihme jos ei oo jalat kipeenä tän reissun jälkeen. Ja vaikka se oli raskasta, niin nautin kyllä joka sekunnista, se oli niin kivaa! Huipulla istahdetiin ravintolan terassille auringonpaisteeseen juomaan ja syömään juustoa, kinkkuja, perunasalaattia ja leipää.

 Minä, Pirjo, Hübi

Paras sijoitus pitkään aikaan oli kyllä ehdottomasti noi mun vaelluskengät mitkä ostin Ilmajoen Kesportista! Raichle-merkkiset ja sveitsiläistä tekoa. Ihan loistavat. En ois kyllä pärjänny ilman. Äitin kengät oli jo puolessa välissä reissua ihan märät, ja varsinkin alas päin tullessa oli tosi paljon märkiä kohtia ja itekin astuin pari kertaa joihinki lätäköihin, niin ei vaan kastunu sukat!

Täälä kyllä tajuaa mitä ne "henkeä salpaavat" maisemat on. Ihan oikeesti tuntuu, et henki salpautuu, ku katsoo noita maisemia!! Mä voisin vaikka jäädä tänne.